Oripään Vesan yleisurheilun valmentajia ja toimihenkilöitä 2000
Rakettiviestihiihto 1985 Paattisilla
Oripään parhaita urheilijoita 1972
TUL:n M20 mestaruuskilpailut Vaajakoskella 1972
Tapio Kuusela saamassa mestaruusmitalia ja Pertti Liinoja odottaa hopeapallilla mitaliaan.
TUL:n A- ja B-poikien mestaruuskilpailut Vaajakoskella 1970
Painonnostokilpailut
Ottelujen pm-kilpailut 1969
A- ja B-poikien pm-kilpailut 1969
Seuraottelu Oripään Vesa ja Loimaan Leisku 1968
Yleisurheilutuloksia Oripäästä 1968
Aluehiihdot ja koulun hiihtokilpailut 1967
Osuusmaastojuoksut Pappisissa 1950-luvun lopulla
TUL:n Varsinais-Suomen viestihiihtomestarit 1950-luvun alkupuolella
Oripään Vesa vai Oripään Ponnistus
Oripään Vesan toiminnan loputtua seurasi muutamia vuosia, ettei paikkakunnalla ollut TUL:n urheiluseuraa. Vuonna 1939 kuitenkin heräsi ajatus uuden seuran perustamisesta ja niinpä ennen juhannusta pidettiin uuden urheiluseuran perustamiskokous.
Latvan työväntalolle oli kokoontunut nelisenkymmentä asiasta kiinnostunutta henkilöä. Kokouksen avasi TUL:n Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja A. Lusto lyhyellä puheella, jonka jälkeen avaaja valittiin kokouksen puheenjohtajaksi sekä sihteeriksi piirin sihteeri A. Hanonen.
Keskustelun jälkeen päätettiin perustaa voimistelu- ja urheiluseura. Melkein kaikki paikalla olleet ilmoittautuivat jäseniksi ja seuran nimeksi hyväksyttiin Oripään työväen v- ja u-seura Ponnistus ry sekä säännöiksi TUL:n mallisäännöt.
Jäsenmaksuksi hyväksyttiin miehille 15,- ja naisille 10,- sekä nuorille 3,- . Kirjaamismaksuksi tuli aikuisille 7,- ja lapsille 1,-
Seuran puheenjohtajaksi valittiin Kaarlo Liinoja ja sihteeriksi Artturi Suonpää sekä muiksi johtokunnan jäseniksi Juho Sundgren rahastonhoitajana, Heikki Liinoja jäsenkirjurina, Nikolai Huhtanen kalustonhoitajana sekä Eino Niemelä ja Arvo Kajander vakinaisiksi. Varalle valittiin Mikko Kallio, Reino Salminen ja Kaino Haavisto. Päätettiin myös liittyä heti Työväen Urheiluliiton jäseneksi. TUL:n ja Työläisnaisten urheilulehden asiamieheksi valittiin Heikki Liinoja.
Seuran toimintamuodoiksi hyväksyttiin aluksi yleisurheilu, voimistelu, hiihto ja pyöräily.
Tilintarkastajiksi valittiin Juho Tuominen ja Martti Ylijoki varalle tulivat Nestori Mäentausta ja Toini Mäentausta.
Oripään Ponnistuksen perustamista voidaan pitää uutena yrityksenä jatkaa kymmenen vuotta aikaisemmin perustetun Oripään Vesan toimintaa, joka oli loppunut aivan yllättäen. Ainakaan vanhoja pöytäkirjoja tutkimalla ei löydy syytä seuran toiminnan loppumiseen. Pöytäkirjamerkinnän mukaan seuran toiminta katsottiin lopetetuksi ainakin toistaiseksi. Erona ensimmäiseen yritykseen oli, että Ponnistuksen ensimmäinen johtokunta koostui lähinnä Latvan suunnan asukkaista, kun taas Vesan ensimmäinen johtokunta painottui Oripään kirkonkylän asukkaisiin.
Oripään Ponnistuksen toiminta ei päässyt alkua pidemmälle, kun alkoi sota ja sota-aikana urheiluharrastukseen ei ollut mahdollisuuksia. Jouduttiin odottamaan jälleen vuosia, jotta urheiluseuratoiminta saatiin uudelleen käyntiin. Kolmas yritys tehtiin 1945 ja tällöin seuran nimi oli jälleen Oripään Vesa. Sananlaskun mukaan ”kolmas kerta toden sanoo” päti myös Oripään Vesan kohdalla.
Oripään Vesan perustamisesta yli 80 vuotta
Oripään Vesa perustettiin 26.5.1929. Seuran ensimmäinen puheenjohtaja oli Paavo Koski. Sihteerinä toimi Ida Könönen. Lisäksi johtokuntaan kuluivat W. Laaksonen, E. Jaakkola, A. Kivinen ja M. Aalto. Johtokunnan varajäseniä olivat E. Vuorinen, A. Reinonen ja S. Heikkilä.
Vesan seuraava puheenjohtaja oli Vilho Laaksonen.
Toiminta lähti vilkkaasti käyntiin. Kokouksia pidettiin usein, tulevaa toimintaa suunniteltiin ja tehtäviä jaettiin. Siihen aikaan yhteisvoimistelu oli suosiossa ja voimisteluharjoituksilla Oripään Vesan urheilutoiminta alkoi. Muita alkuaikojen urheilumuotoja olivat hiihto, yleisurheilu, pesäpallo ja myös jalkapalloa pelattiin seuran urheilukentällä, jonka hankkiminen ja kunnostaminen veivät paljon urheiluväen aikaa.
Jäsentenvälisiä kilpailuja järjestettiin hiihdossa ja yleisurheilussa mutta Vesa pöytäkirjasta ei käy ilmi käytiinkö kilpailuissa myös laajemmalti. Luultavaa on, että lähinnä kilpailtiin oman jäsenistön kesken.
Kulttuuritoiminta oli tärkeässä osassa Oripään Vesan toiminnassa. Järjestettiin kulttuurikilpailuja, tehtiin seuralehteä ja pidettiin juhlia ja iltamia. Jäsenmaksujen ohella iltama- ja juhlatuloilla hankittiin urheilussa tarvittavia välineitä.
Oripään Vesa joutui myös 30-luvun kiihkeiden poliittisten intohimojen kohteeksi, kun 1930 Vesan koulutustilaisuuteen, jossa vetäjänä toimi Suomen parhaisiin pikajuoksijoihin kuulunut J. Etholen, tunkeutui joukko Lapuan liikkeen kannattajia.” Lapualaiset” keskeyttivät tilaisuuden sekä järjestivät omaa ohjelmaa laulun ja puheen muodossa ja ottivat tilaisuuden ohjaajan Etholen autoonsa tarkoituksenaan viedä hänet mukanaan. Paikalle sattui kuitenkin tulemaan poliisiviranomainen, joka esti kyydityksen.
Huolimatta aktiivisesta alusta Oripään Vesan toiminta jatkui ensimmäisellä kerralla vain vajaa neljä vuotta. Helmikuussa 1933 pidetyn kokouksen pöytäkirjan mukaan seuran toiminta katsottiin lopetetuksi ainakin toistaiseksi.
Uusi yritys
Oripään Vesa uudelleen perustamista varten kokoonnuttiin Oripään työväntalolle 19.8.1945. Seura päätettiin herättää uudelleen henkiin. Vesan puheenjohtajaksi valittiin Esko Leino, sihteeriksi Armas Vuorinen, varapuheenjohtajaksi Mikko Aalto ja muiksi johtokunnan jäseniksi Yrjö Vuorinen, Eino Niemelä, Niilo Salminen, Uuno Merisaari.
Toiminnassa oltiin jälleen innolla mukana ja ensimmäisinä lajeina olivat yhteisvoimistelu, hiihto, yleisurheilu, pesäpallo. Muutaman vuoden kuluttua ohjelmaan tulivat painonnosto ja jalkapallo. Hankittiinpa seuralle nyrkkeilyhanskatkin. Kesäisin pelattiin myös lentopallo.
Harjoitusten lisäksi järjestettiin jäsentenvälisiä kilpailuja. Seuraotteluja käytiin naapuriseurojen kanssa ja parhaat urheilijat osallistuivat piiri- ja kansallisen tason kilpailuihin. Tässä yhteydessä mainittakoon, että kilpailumatkat tehtiin lähialueille polkupyörillä ja pidemmillä matkoilla kuljettiin monesti kuorma-auton lavalla, myös talvella. Samoin suorituspaikat eivät täyttäneet nykyajan vaatimuksia. Esimerkiksi Vesa vuokrasi heinäpeltoa urheilukentäksi, jossa pelattiin pesäpalloa ja pellolle oli tehty lisäksi suorituspaikat pituus- ja korkeushyppyyn sekä keihäänheittopaikka. Huomattakoon, että 60 vuotta sitten salaojitus oli harvinaista, joten urheilukentällä oli avo-ojat. Painonnostoonkaan ei löytynyt aina lämpimiä tiloja ja silloin nostettiin kintaat kädessä.
Uudelleen perustetun seuran ohjelmassa kulttuurilla oli tärkeä osansa. Iltamia, tansseja ja muita juhlia järjestettiin toiminnan rahoittamiseksi. Kun televisio valtasi alaa, Oripään Vesan varainhankinta huvitilaisuuksia järjestämällä loppui. Onneksi kunta tuli mukaan avustamaan urheiluseuratyötä ja voitiin enemmän keskittyä urheilutoiminnan järjestämiseen.
Oripään Vesan perustamisvaiheen jälkeen seuran puheenjohtajina ovat toimineet eripituisia aikoja Armas Vuorinen, Eino Niemelä, Aarre Aalto, Keijo Nummela, Alpo Niemelä, Esa Liinoja, Heli Viitasaari ja nykyinen puheenjohtaja Merja Markula. Heidän lisäkseen pitkäaikaisia toimihenkilöitä ovat olleet seuran taloutta hoitanut Aarre Aalto ja sihteerinä toiminut Sulo Liinoja ja nykyinen sihteeri Pertti Liinoja.
Kaikkein pisimpään Oripään Vesan toimintaan on vaikuttanut Esa Liinoja, joka aloitti kilpaurheilijana heti sotien jälkeen ja jatkoi toimintaansa valmentajana, huoltajana, toimitsijana sekä johtokunnan ja urheilujaoston jäsenenä yli 50 vuotta.
Menestystä vuosikymmenien varrelta
Oripään Vesan toiminnasta ei ole säilynyt 30-luvulta urheilutuloksia. Pöytäkirjasta voidaan kuitenkin päätellä, että toiminta oli lähinnä suunnattu aikuisväestölle ja nuorille oli kilpailuissa yksi sarja. Lapsille ei sarjoja yleensä ollut. Vasta 50-luvun loppupuolella alettiin kiinnittää enemmän huomiota lasten ja nuorten kilpaurheiluun.
Oripään Vesan hiihtäjät olivat 40- ja 50-luvuilla useina vuosina TUL:n Varsinais-Suomen piirin kärkikaartia voittaen piirinmestaruuksia niin yksityislajeissa kuin viesteissäkin. Hiihto olikin aluksi seuran pääurheilulaji ja Vesan nuoret hiihtäjät saavuttivat useita piirinmestaruuksia vielä 60-luvulla. Menestyneimpiä yleisen sarjan hiihtäjiä seuran alkuvuosina olivat Kauko Haavisto, Lauri Leino, Otto Lehtonen, Esa Liinoja ja naisista Liisa Lehtonen, Ritva Nieminen.
Hiihtomitaleja tuli jälleen 80- ja 90-luvuilla lähinnä veteraanisarjoissa ja Vesan kärkihiihtäjiä olivat Risto Haavisto, Raimo Kuusela, Pentti Lehtonen ja Pekka Sihvonen.
Yleisurheilu on ollut Oripään Vesan harrastetuin ja menestyksellisin urheilumuoto jo 40 vuotta. Harrastajien ikärakenne on vuosien kuluessa muuttunut. Nykyään alle 15-vuotiaiden osuus on suurempi kuin aikaisemmin.
Suomen mestaruuskilpailuista seuramme yleisurheilijat ovat saavuttaneet eri sarjoissa alle 14-vuotiaista yleiseen sarjaan kymmeniä mitalisijoituksia ja urheilijoitamme on valittu edustamaan Suomea maaotteluissa.
TUL:n Varsinais-Suomen mestaruuskilpailuissa Vesan yleisurheilijat ovat voittaneet noin 800. mitalia ja viimeisen 15 vuoden aikana Varsy:n mestaruuskilpailuista mitaleja on kertynyt yli 200. TUL:n mestaruuskilpailuissa mitaleja on tullut useita kymmeniä ja 70-luvulla Oripään Vesa oli TUL:n kymmenen parhaan yleisurheiluseuran joukossa useita vuosia. Yleisurheilun seuraluokittelussa Vesa kuului I-luokkaan vuosina 1969-74.
Seuran menestys 70-luvulla perustui lähinnä 16-20 –vuotiaiden nuorten miesten yleisurheiluharrastukseen ja osa heistä jatkoi kilpaurheilua vielä yleisessä sarjassakin. Kesäisin harjoiteltiin urheilukentällä jopa kuusi kertaa viikossa. Oripään Vesa sai ensimmäiset SM-mitalinsa ja maaotteluedustuksensa. SM-kilpailuissa seuraa edustivat Pauli Häkli, Tarmo Kankare, Tapio Kuusela, Pertti Liinoja ja Arto Mäentausta. Lisäksi Vesan muita kärkipään urheilijoita olivat Markku Kelkka, Jorma Liinoja, Asko Nummi, Esko Nummi, Pekka Ojanen, Arto Puputti, Risto Vainio ja Seppo Vainio. Tytöistä parhaiten menestyivät Tiina Laine, Eija Pihlava ja Aila Savolainen.
Oripään urheilukentän uusiminen 1993 toi lisäpotkua yleisurheilutoimintaan. Vuosikymmenen lopulla Vesa menestyi hyvin nuorten seuraotteluissa ja mitaleja tuli niin pm- kuin SM-kisoistakin. Oripään Vesan parhaat yleisurheilijat 80- ja 90-luvuilla olivat pääasiassa15-17 –vuotiaita tyttöjä ja poikia. Joukossa oli muutama vanhempikin urheilija. SM-mitalistien Jarno Mäentaustan, Juha Röppäsen ja Kimmo Röppäsen lisäksi kovia tuloksia tekivät Ilkka Auramaa, Erkki Halkivaha, Tiina Kelkka, Terhi Kivilä, Janne Kuusinen, Erja Lötjönen, Janne Mikkola, Tiina Mäkelä, Petri Nenonen, Jorma Niemelä, Rauno Tamminen, Sirpa Tamminen ja Maria Vuohelainen. Alle 12-vuotiaiden sarjoissa hyvin menestyivät Satu Kivilä, Sari Nenonen ja Tarja Vuolle.
Kuntoilu kestävyysjuoksun merkeissä oli suosittua vuosituhannen vaihteessa ja niinpä 1998 1% oripääläisistä juoksi maratonin. Saavutus on lajissaan Suomen ennätys. Suomen ennätyksen juoksemiseen osallistuivat Ville Auramaa, Erkki Halkivaha, Reijo Heikkilä, Heikki Kelkka, Harri Kuusisto, Tapio Laine, Hannu Lehtonen, Pirjo Pöllänen, Reijo Stenius, Kalle Tamminen, Rauno Tamminen, Sirpa Tamminen, Lea Tuomisto ja Jouko Tuomisto
Viimeisen vuosikymmenen aikana SM-kisamitaleita on tullut vuosittain. Oripään Vesa on ollut I-luokan yleisurheiluseura jo viitenä vuotena peräkkäin. Maaotteluissa Suomea ovat edustaneet Anne Halkivaha ja Jenni Halkivaha. Heidän valmennuksestaan on vastannut Erkki Halkivaha. Muita SM-kilpailutason urheilijoita 2000-luvulla ovat olleet Eeva-Maria Eskola, Ella-Riikka Eskola, Minna Halkivaha, Antti Kelkka, Toni Mäkelä ja Sanna Salmela Lisäksi Kauko Pekkarinen on osallistunut hyvällä menestyksellä veteraanien SM-kisoihin.
Yleisurheilun ja hiihdon ohella Oripään Vesalla on ollut kilpailutoimintaa painonnostossa ja on järjestetty myös jäsentenvälisiä penkkipunnerruskilpailuja. Menestyksestä voidaan mainita 1970-luvulla saavutetut mitalit pm-kisoista.
Lentopallo on ollut seuran ohjelmassa noin 20 vuotta ja seuran lentopalloilijat ovat osallistuneet moniin eri turnauksiin. Vuosien aikana Vesalla on ollut joukkueet sekä miehissä että naisissa ja joukkueet ovat saavuttaneet lentis-turnauksissa muutamia mitalisijoja. Veikko Markula on pitkään hoitanut Vesan lentopalloasioita ja ollut samalla miesten joukkueen vakiojäsen.
Urheiluseuran menestyksen takaamiseksi tarvitaan valmentajia, toimitsijoita ja huoltajia. Oripään Vesan aktiivisimpia seuratyöntekijöitä vuosien varrella ovat olleet Risto Häyhö, Raimo Kuusela, Esa Liinoja, Rauno Mäentausta, Helge Mäkelä, Eino Niemelä, Sirpa Sarajärvi, Sirpa Solla, Veikko Vainio, Yrjö Vuorinen.
Tässä ja nyt
Yleisurheilu on ollut Oripään Vesan harrastetuin ja menestyksekkäin laji. Ohjelmassa olevat muut lajit ovat kuntourheilu, lentopallo, painonnosto ja veteraaniurheilu. Vuosittain järjestetään kymmeniä kilpailuja ja ohjattujen harjoitusten yhteismäärä nousee selvästi yli sadan. Toisten seurojen järjestämissä kilpailuissa käydään noin 80 kertaa. Vesan jäsenmäärä on 232 ja suosituimman lajin yleisurheilun harjoituksissa tai kilpailuissa käy vuosittain noin 120 eri henkilöä. Oripään peruskouluikäisistä yli puolet käy vuoden aikana tutustumassa Oripään Vesan yleisurheilutoimintaan.
Luulisi, että seuran perustajat 80 vuoden takaa olisivat melko tyytyväisiä aikaansaannokseensa.
Urheiluseura Oripään Vesa on edelleen toiminnassa ja viime vuosien urheilumenestys on ollut parasta seuran historiassa.
Urheiluseura Oripään Vesa historia Oripään Vesan perustamisesta yli 80 vuotta